Taideaikaa Art time

Vaikka kuvani nyt ei ehkä kuulu otsikon kategoriaan, niin se kertoo kuitenkin siitä, kuinka olen viime aikoina nauttinut taiteesta ja sen tarkastelemisesta. Taideaikaa itselleni, kuinka huikeeta.

En ole käynyt katsomassa suurta P näyttelyä, vaikka aion ehkä. Sen sijaan olen nautiskellut TV:n taidehistoriallisesta annista, kuten impressionistien maalaustekniikoista ja juuri nyt Vermeeristä. Kuten ohjelmassa todettiin, lisää Vermeeeriä elämään, eli seesteisyyttä ja arjen kauneutta. Sitäpä juuri.

Kävin myös katsomassa Kauneuden pauloissa- näyttelyn Tennispalatsissa eli venäläistä taideakatemiataidetta 1800-luvulta. Paljon kaunista, täydellisyyteen pyrkivää ja siloiteltua. Ei kovinkaan tunteita herättävää, mutta minun kiinnostuksen herätti tämä Pavel Svedomskyn teos http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svedomsky-Masks_Workshop.jpg
Vanhalla miehellä on kiinnostavan luottamuksellinen suhde kauniiseen, nuoreen ja hyvin puettuun oppityttöönsä. Miksi tyttö on pajassa? Mikä heidän suhde on ja mitä mies on juuri tytölle kertonut? Entäs naamiot seinillä? Ne kertovat aivan omaa tarinaansa.

Even though my picture doesn't exactly belong to the category of art, it gives some idea how I really have enjoyed looking at and contemplating art lately. Art time for myself, how fantastic.

I haven't seen the big P exhibition, although I might do so. Instead I have enjoyed the art history programmes what the TV has had to offer, the painting technicues of the impressionists and at the very moment Vermeer. Like they said in the programme, more Vermeer into your life, meaning more serenity and beauty of the everyday life. Quite so.

I also went to see an exhibition called Enchanting beauty- masterpieces from the Russian Academy of art from the 19th century. There was a lot of pretty art and art aiming to perfection. Not very emotional, but one that caught my eye was this by Pavel Svedomsky http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Svedomsky-Masks_Workshop.jpg
The old man has a very interesting and trusting relationship with the young, pretty, well dressed apprentice (girl). Why is she there? What is their relationship exactly and what has he just told her? How about the masks on the wall? They tell a story of their own.

Aikaa Time

Olen pohtinut tätä aiemminkin ja pohdin jälleen: ajan merkitystä. Sitä mitä me sillä tehdään, mihin sen itse kulutan. Aika on tärkeää, eikä sitä ole loputtomasti. Juu juu carpe diem ja kaikkea, mutta mietin todella sitä, laitanko aikaani niihin asioihin, joista saan elämäniloa. Onko se kaikki mihin aikaani laitan tärkeää, pakollista vai turhaa ja hukkaanheitettyä. Mikä niistä asioista on tärkeää, koska osa kuitenkin on.

Jos vaikka sammuttaisin telkkarin joka toinen päivä ja ottaisin sen sijaan kirjan käteeni, toiminto, josta niin usein haaveilen. Omaanihan se aika on, miksi en siis oikeasti käyttäisi sitä minua innostaviin asioihin. Miksi kulutan liikaa aikaa olemalla kaavoihin kangistunut. Tällaisia mietin nyt, huomenna taas jotain toista. Mutta onpa ihana tunne, että valitsin aikani niin, että minulla oli aikaa tuota aikaa pohdiskella. Palaan tähän aiheeseen varmasti vielä uudelleen.

I've pondered about this before and will ponder it again: the meaning of time. What we do with it, how I spend my time. Time is important and it will end at some point. Yes I know, Carpe diem and all that, but I really ponder do I put my time into things that give me the joy of life. Is it all that important, forced or vain and meaningless. Which things are important timewise as some things certainly are.

How about turning the TV off every other night and reading a book instead, something I often dream about. After all it that is mine that time, I own it, so why not spend it doing something inspirational. Why do I spend so much time being stuck by the old manners. This is what I've been thinking now, tomorrow something different. But it is a wonderl feeling that I chose to spend the time so that I had time to think about the time. I will come back to this subject matter for sure.

Inspiraatio Inspiration

Hän on taianomainen tarinankertoja ja hänellä on fantastinen lauluääni, rosoinen ja karhea. Hän on vanha sielu. Ja hän inspiroi minua valtavasti. Löysin näistä lauluista jotakin jo kadotettua, hengellistä ja laulamisen tärkeyden.

He is a magical storyteller and a fantastic singer with a beautiful, husky, rugged voice. He is an old soul. And he inspires me so. I found something long lost in these songs, something spiritual and the importance of singing.

http://stingwintersnight.com/

Tästä se alkaa

Päätin, että vuoden ensimmäisenä päivänä en avaa konetta, enkä avannut, joten aloitan tammikuun toisesta.

Olen tutkaillut ja miettinyt tulevaa vuotta ja päätynyt yksioikoisesti siihen, että minun on pidettävä itsestäni parempaa huolta. Ei ehkä mitenkään omaperäinen ajatus, mutta teesini ovat enemmän unta, enemmän liikuntaa, parempaa ruokaa ja paljon sirkushuveja.

Kävin kävelyllä, nukuin hyvät yöunet pitkästä aikaa, söin herkullista kalakeittoa ja tomaatti- bruschettaa ja luin kirjaa Bohemian style, jossa myös viisaasti sanottiin :Bohemian style is all about enjoying yourself.

Olkoot se minun mottoni tälle vuodelle. Tuohon vielä lisäisin, että onnellinen vanhempi tuottaa onnellisempia lapsia. Noin niinkuin yksinkertaistettuna.

Mukavan jännää Comfortably ecxiting

Huomenna uuden työpaikan eka päivä. Ei jännitä, mutta kutkuttaa mukavasti. Kiva kihinä. Mukavaa. Jonkin uuden alku.

Tomorrow first day in a new job. I'm not too scared but I have a tingling feeling. Nice pritegy pick (not aword, but maybe it describes it). Nice. A begining of something new.

Aivot jässä Frozen brain

Olin tilanteessa tänään, jossa intialainen oman alani ihminen alkoi keskustella kanssani internetin ihmeellisistä mahdollisuuksista. Hänellä oli paljon värikkäitä mielipiteitä ja näkökulmia, kuten kuinka netissä olevien videoiden laatua ja pituutta pitäisi tarkemmin ajatella kohderyhmän mukaan, eikä vain lätkiä jotain menemään ja toivoa, että joku sitä jossain katsoo.

Minä nyökyttelin mukana, kuten keskustelussa kuuluu. Sitten oli minun vuoroni avartaa näkökulmaani, enkä saanut sanottua kuin jotain epämääräistä. Kerrankin kun olisi ollut tilaisuus ja keskustelukumppaniani selvästi kiinnosti mielipiteeni. Herranenaika mihin on keskustelutaitoni kadonneet. Tajusin, kuinka vähän mielenkiintoisista asioista sitä on viime vuosina keskustellut. Tai sanotaanko sellaisista, jotka eivät pyöri tavalla tai toisella oman navan ympärillä. Oma napa tuntuu olevan useinmiten keskusteluissa keskeisellä paikalla, ei vain minulla. Haluan keskustelutaitoni ja yleismaailmalliset aiheet takaisin!

I was in a situation today, where a person from India from my own field wanted to discuss the wonderful opportunities of the Internet. He had a lot of colourful opinions and angles to the matter, such as how the quality and the length of the videos in the Net should be thought more according to the peer group and not just upload whatever and hope somebody somewhere will possibly watch it.

I nodded as you should in a conversation. Then it was my turn to open up my point of view, and I only managed to say something very uninteresting. That one time when there was a person so obviously interested in my opinions. Oh my god, where have my conversation skills disappeared. I realised how few interesting topics I've talked about in the recent years. Or should I say topics that don't revolve one way or another one's own belly, as we say. That seems to be often the place where the conversations are. Me me me. I want my conversation skills and the universal topics back!

Kahvin maku Taste of coffee

Tein kokeellista tutkimusta. Laitoin kermajäätelön sekaan pikakahvimuruja ja hyväähän siitä tuli. Ihan niin hyvää, että nuolin lautasen. Muruset sulivat ihanasti jäätelön kanssa lautasen pohjalle.

Olen aina tykännyt kahvin mausta ja hajusta. Se tuo mieleen lapsuuden aamut, kun heräsin siihen, että kesälomalla ollessamme isäni keitti asuntovaunussamme kahvia. Siihen oli hyvä ja turvallista herätä. Tunnen pehmeän ja aromikkaan tuoksun vieläkin nenässäni, kun ajattelen asiaa. Ruotsinlaivalla valitsin aina kahvinmakuisia kovia karamellejä. En olekaan syönyt niitä vuosiin. Seuraavalla kerralla täytyy muistaa ostaa.

I did a scientific experiment. I put instant coffee to my vanilla ice cream and it was really good. So good that I licked the plate too. The granules melted with the ice cream on the bottom of the plate.

I've always liked the taste and smell of coffee. It reminds me of the mornings of our summer vactions in our caravan where my dad made the morning coffee. It was nice and safe waking up smelling that. I can still feel the soft and aromatic smell in my nose, when I think about it. On the boats going to Sweden I always chose the hard coffee flavoured sweets. I haven't had them for years. Next time I have to remember to buy them.